Elämäni eläimet

VUODESTA 1965

Hei! Nimeni on Susann Salminen. Olen ollut kiinnostunut kaikenlaisista eläimistä ihan pienestä tytöstä lähtien, mummun kissasta naapurin koiriin.

Vaarini oli mehiläisten viljelijä, ja kun aikaisin keväällä mehiläiset lähtivät ensimmäiselle lennolleen ja joskus putoilivat hangelle, niin poimin niitä ja elvyttelin niitä tuvan lämmössä.

Ensimmäinen oma koira oli pitkäkarvainen collienarttu nimeltä Larissa, minkä sain 10-vuotiaana. Se oli ikimuistoinen onnenpäivä. Aikaisemmin olin ulkoiluttanut kaikki naapurin koirat uskollisesti joka päivä. Olin jo silloin aloittanut jalostustyönkin, nimittäin olin saanut hamsteriparin luokkatoverilta. Niitä sitten siunaantui meille äitini ihastukseksi (ja kauhistukseksi) kymmeniä. Oli mielenkiintoista seurata miten ne pienet kasvoivat ja kehittyivät nopeasti.

Tällöin olin jo harrastanut ratsastusta. Sekin alkoi pienestä tytöstä, joka nostettiin työhevosen selkään, Siihen hurahdin heti siltä istumalta. Heti koulun jälkeen pääsin töihin Ruskeasuon ratsastuskouluun Helsingissä. Voi sitä ihanuutta hevosia ja koiria vuorokaudet ympäri!

1970-luvulla meille tuli ensimmäiset saksanpaimenkoirat. Näiden kanssa harrastin. ihmishakua, jälkeä ja TOKOa tietysti. Asuin tällöin Ruotsissa. Olin kouluttamassa Ruotsin ensimmäisiä rauniokoiria, joista meidän oli yksi. Kiinnostus jalostukseen kasvoi, ja muutama saksanpaimenkoirapentue syntyi yhteistyössä toisen kennelin kanssa.

1980 - 1990 -luvuilla meillä oli myös pitkäkarvaisia collieita ja ensimmäiset irlanninvesispanielit, joista ensimmäinen tuli Norjasta: Inu-Goya Dundee Weaver, kotioloissa Pluto. Myös Welsh Mountain -poneja ja Ruotsin puoliverihevosia ja Ruotsin kylmäverihevoset, joita myös kasvatin pienimuotoisesti muutamia varsoja.

Lisäksi kasvatin siipikarjaa: ankkoja, hanhia, kanoja, kalkkunoita ja jopa kultafasaaneja. Silloin hurahdin täysin erirotuisten ankkojen kasvatukseen.

Eläinten terveys, hyvinvointi ja ulkomuoto ovat aina olleet minulle tärkeitä.

Siipikarjaa kasvatin noin toistasataa vuodessa parinkymmenen vuoden ajan.

Hienot ankkayksilöt pääsivät siipikarjanäyttelyyn (mikä on iso harrastus Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa) Myös hanhet ja hienoväriset kukot pääsivät näyttelyyn. Pari BIS- ja monta ROP-sijoitusta ja kunniapalkintoa on vuosienvarrella tullut, kotiin otettiin kiertopalkintojakin.

Niinä vuosina meille tuli myös irlanninvesispanielinarttu "Asta" Coffee`s Such an Aquatikus ja Englannista Nebraska Chill eli "Mackan". Noina vuosina alkoi oma kasvatustyö omalla kennelnimellä Bayrakki`s.

Kaikenlainen koiran kanssa harrastaminen on ollut aina minulle tärkeää. Hirveän kilpailuviettinen en ole luonteeltani, mutta koiran kanssa yhteistä tekemistä olen aina arvostanut. Vuonna 1996 meille tuli irlanninvesispanielinarttu Englannista "Copper" Cuboghlach Scarce Copper. Ihana koira, mikä oli lyömätön sorsametsällä. Sitten 1997 meille tuli irlanninvesispanieliuros "Musti" Starfish`s Four Runner Suomesta.

Musti oli hyvä lintukoira ja loistava TOKOssa. Meillä oli kotona näinä vuosina myös

Copperin tytär Bayrakki's Double Diamond "De-De". Myöhemmin meille jäi myös Mustin tytär Coffee`s Spektroliiitti "Spex"ja De-De,n tytär Bayrakki`s Munin "Muumi".

Copper oli Ruotsissa ensimmäinen irlanninvesispanieli ,joka läpäisi metsästäjäinliiton noutajakokeen, ja saman kokeen läpäisivät sittemmin myös, Musti, De-De ja Spex. Kaikkien näiden vesispanielivuosien aikana on perheessämme ollut myös pienimuotoista colliekasvatusta. Sen lisäksi tyttäremme harrasti ratsastusta ja minä valjakkoajoa.

2000-vuoden alkupuolella oli sitten aika palata takaisin rakkaaseen kotimaahan Suomeen. Mukaan lähti myös Suomesta Ruotsiin muuttanut suomenhevonen Harjun Vilinä ja ruotsinhevonen Tor ja koirat irlanninvesispanielit Musti ja Muumi.

Ensimmäinen irlanninvesispanielipentueemme Suomessa syntyi 2003.

Ensimmäinen fieldspanieli tuli meille USA:sta 2006 "Veera" Overlook´s Austin at Bogdogs.

Asun mieheni Markun kanssa Eräjärvellä / Orivedellä ja kasvatamme irlanninvesispanieleita ja fieldspanieleita. Pienimuotoisesti myös Suomen hevosia.

Kennelnimeni Bayrakki's jäi Ruotsiin ja kennelnimeni täällä Suomessa on BOGDOGS.

Ruotsissa ollessani olin aktiivinen monissa koira- ja hevosyhdistyksissä. Näin olen myös täällä Suomessa. Olen toiminut yhdistyksissä puheenjohtajana, rahastonhoitajana ja jalostustoimikunnan jäsenenä, mitkä kaikki ovat hyvin tärkeitä omalla kohdallaan. Kasvatuksen ohella on kuitenkin lähellä sydäntäni koiran kanssa harrastaminen ja eri harrastusten järjestäminen, esim. MEJÄ-kokeita, näyttelyitä, agility-treenejä ym. hauskaa yhteistä tekemistä koiran kanssa.